Olen ollut jokseenkin väsynyt viime päivät, enkä ole saanut ajatuksia kasaan sen vertaa, että olisin kyennyt raapustamaan muutaman rivin. Kyllä, olen joutunut syysflunssan kouriin. Olisihan tuo pitänyt arvata, kun jo alkuviikosta heräsin yöllä ikävään kurkkukipuun ja aivastelin monta kertaa päivässä. Äsh. Nyt on kuitenkin elämä jo hiukan paremmalla tolalla ja jaksan ehkä vähitellen tehdä muutakin kuin maata sängyn pohjalla katsomassa hömppäleffaa ja juomassa Hobitin minulle pullokaupalla kantamaa keltaista jaffaa.

Lauantaina menin väsymyksestä huolimatta zombiteemaisiin bileisiin, ja meikin teko aiheutti meissä kaikissa (minä, Hobitti, kämppikseni laivastopoika ja Daiquiri) suunnatonta hilpeyttä. Tekoverestä märät, revityt vaatteet kuivuivat parvekkeella, ja allekirjoittanut teki jonkinlaisia paiseita muiden kasvoihin käyttäen hyödyksi eräänlaista silikonimassaa. Kieltämättä ulkona vastaan kävelleiden ihmisten reaktiot olivat monenkirjavat... Kauniita emme olleet, mutta varmasti huomiota herättäviä! Pientä näytettä meikistä alapuolella, mutta kuvathan harvemmin tekevät oikeutta... Kuvassa en siis ole minä.

Goomristeily tulee taas, ja minäkin onnistuin sotkemaan lusikkani siihen soppaan. Tiedoksi tietämättömille: Goom on suurin vuosittainen opiskelijatapahtuma, joka jokaisen pitäisi nähdä vähintäänkin kerran elämässään. Tällainen tyypillinen ördäysristeily siis, jota ei tosin voi sekoittaa mihinkään muuhun. Goom on annos karnevaalia, hyvää seuraa ja mieletöntä meininkiä, sekoitettuna sopivissa suhteissa. Itse olen ollut kolmella Goomlähdöllä, ja mainitulta risteilyltä löytyi aikanaan herra Hobittikin. Eräänä sateisena yönä muutaman siiderin voimalla kirjoitin hakemuksen, joka takasi paikkani Goomstaffissa, eli menen siis Goomille tekemään muiden ristelystä hauskemman. Vielä pari viikkoa aikaa lähtöön... Jännä, sillä jaan hytin tytön kanssa, jota en ole koskaan tavannut. Toivottavasti neiti ei pure.