Parhaita aamuja ovat kyllä ehdottomasti ne, jolloin on muutoinkin kiirus, ja sitten tapahtuu jotain odottamatonta ja aikaa vievää. Olin pakannut tavaroita, vaihtanut hiirten purut, pedannut sängyn ja muuta sellaista, mitä tänään piti vielä tehdä. Lopultahan piti koiratkin viedä pihalle. Nuorempi koiralapseni innostui yhtäkkiä tolkuttomasti, veti yhteen suuntaan ja alkoi rouskuttaa jotakin. Kiireellä katsomaan, ja koiralla oli luonnollisesti suussa einesjauhelihapihvin puolikas. Kiireellä kaikki jauhelihanjämä pois koiran kurkusta. Aina silloin tällöin löytyy koiravihaajia, jotka myrkyttävät koiria puistoissa yms heitellen myrkytettyä sapuskaa maahan. Ylisuojelua tai ei, mutta oksetin koiran kuitenkin. Ja tietysti koira oksensi sänkyyn. Jippii.